Dean Karnazesin A Runner’s High: My Life in the Motion (2021) on toukokuun kirja.
Ultramarathon Manin samanniminen kirjadebyytti herätti minussakin kipinän juosta Western States 100 mailia. Kirjassa kerrottiin 1994 kisasta. Silloin mukaan pääsi helpommin. Olisinpa minäkin juossut sen silloin. Arvonnasta läpipääsy on nykyisin vaikeaa.
Hyvällä tuurilla sain paikan 2019. Osanoton vahvistuksessa onniteltiinkin, että pahin on ohi: itse kisa on helpompi kuin arvonta. Karnazes vitsaileekin, että on helpompi päästä Harvardiin kuin Western Statesiin.
Tämä Karnazesin uusi kirja kertoo 2018 kisasta, jonka hän haluaa vain päästä maaliin edellisen DNF-pettymyksen jälkeen. Hän on samanikäinen kuin minä. Muutenkin olen ottanut mallia esikuvastani hankkimalla kaupallisen koulutuksen ja sanoutumalla irti hyvinpalkatusta päivätyöstä firmassa kolmekymppisenä, ja keskittymällä sen jälkeen juoksuun.
Dean kirjoittaa olevansa hyväkuntoinen, mutta silti ikä painaa. 30 tunnin alitus 161 km matkalla ei ole enää varmaa, vaikka hänelle onkin kymmenestä alle 24 tunnin tuloksesta ansaittu hopeinen 1000-mailin vyösolki.
2019 kisassa ohitin Deanin yöllä 130 km kohdalla, hänen toimiessa erään ystävänsä pacerina. Pysähdyimme juttelemaan, ja kerroin hänen olevani mukana hänen inspiroimanaan. Otimme valokuvan muistoksi ja jatkoin maaliin.
Hänen aikansa kului matkoihin, kirjoittamiseeen, promootioon, esiintymisiin, ja erilaisiin tempauksiin.
Karnazes miettii nyt, olisiko pitänyt viettää enemmän aikaa pienten lastensa kanssa. Nyt he ovat kasvaneet isoiksi. Deanin vanhemmat ovat vielä elossa, ja hän kertoo kirjassa saavansa heiltä yhä arvokasta apua ja neuvoja niin perhe- kuin kilpailuongelmiinsa.
Maaliin päästyään Dean tajuaa, ettei se ole lopullinen tavoite. Paras palkinto on hankittu elämänkokemus. Dean jatkaa juoksemista juoksemisen ilosta, saavuttaakseen runner’s high olotilan - ei rahan, kuuluisuuden tai menestyksen takia.
Kerran Dean kommentoi viestiini: “Lupaa minulle Jukka, ettet ikinä lopeta juoksemista”. Vastasin myöntävästi.
No comments:
Post a Comment